Raparperihilloketta ja lettuja

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 12 vuotta kun vuokrasin itselleni puutarhapalstan. Aloittaessani palstaviljelyn oli palstani lähes villiintynyt, mutta siellä täällä juolavehnän joukosta pilkisti vielä entisen palstavuokralaisen viljelmiä. Keskellä palstaa oli mansikkamaa, josta sain vielä ensimmäisenä kesänä pienen mansikkasadon. Palstalla kasvoi myös muhkea raparperipuska. Nyt noista edellisen vuokralaisen viljelmistä on enää jäljellä tuo raparperipuska, josta riittää raparperia oman käytön lisäksi myös ystäville ja tuttaville. Kesän aikana en ehdi kaikkea raparperia hyödyntää, joten olen pakastanut sitä. Useimmiten olen tehnyt tuoreesta kuin myös pakastetusta raparperista raparperi-mansikka piirakkaa. Tänä kesänä päätin pakastamisen lisäksi tehdä raparpereista myös raparperihilloketta. Löysin helpon, selkeän ohjeen ruoka.fi -sivulta.

Pitipä minun myös tehdä lettuja hillokkeen kanssa. Kylläpä ne letut sitten maistuivatkin niin niin herkullisilta hillokkeen ja vaahdotetun vaniljakastikkeen kanssa.

Lettuja, raparperihilloketta ja vaniljakastikettaTässä vielä oma lettureseptini:

Ainekset:

  • 1 muna
  • 8 dl maitoa
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 tl suolaa
  • 1 rkl juoksevaa margariinia

Valmistus:

Vatkaa muna ja puolet maidosta yhteen tilavassa kulhossa. Lisää vehnäjauhot ja suola. Jatka vatkaamista kunnes taikina on sileää ja kiiltävää. Lopuksi sekoita joukkoon loput maidosta ja rasva. Ruskista rasvaa pannussa. Kaada ohut kerros taikinaa pannulle ja kallistele pannua, jotta taikina leviää tasaisesti pannun pohjalle. Käännä kun taikina kiinteytyy pinnalta ja on kauniin ruskea pohjasta. Sekoittele välillä taikinaa, jotta se pysyy tasaisen paksuna. Paista näin kaikki ohukaiset.

 

Ajatukset puutarhapalstan suunnittelussa

Nyt alkaa jo olla ensimmäiset ajatukset pienen puutarhapalstani suunnittelussa. Itse asiassa voisin jo mennä sinne tekemään kevätsiivousta, kun maa jo pilkistää sulaneen lumen alta.
Enpä kuitenkaan taida, kun on flunssa ollut vaivana jo viikon verran. Taidan pysytellä peiton alla ja suunnitella vain mielessäni tulevaa kevättä.
Tänä vuonna laitankin sinne vihannesten ja juuresten lisäksi enemmän kukkia. Tähän sain innostuksen, kun vein viime vuonna saamani äitienpäiväruusun ulos kasvamaan. Sisällä se ei menestynyt vaan nuukahti, en osannut sitä ilmeisesti oikein hoitaa. Palstalla kaivoin sen suoraan maahan, vähän kiviä ympärille, sen kummemmin suunnittelematta. Sopivin väliajoin kastelin ja lannoittelin. Sehän alkoikin kukoistaa.

Kukki heinäkuussa

Ruusu kukkii 20.7.2016

Kukki vielä lokakuussa (11.10.2016)image

Piipahdus puutarhapalstalle

Vuoden 2015 ensimmäinen päivä ja ensimmäinen blogikirjoitukseni tänä vuonna. Ulkona on +3 astetta lämmintä. Päätin lähteä päiväkävelylle ja samalla piipahdin puutarhapalstallani katsomassa miltä siellä tähän aikaan vuodesta näyttää. Nyt kun joulun aika alkaa väistyä, niin tulee mieleen taas nuo puutarhatouhut. Otin mukaani kameran ja näpsin palstalta muutaman kuvan. Lumi peitti palstan ja lumessa näkyi joitain merkkejä talvisista tapahtumista

Olin jättänyt syksyllä muutamia lehti- japalmukaaleja palstalle.  Kuten arvelinkin, olivat jänikset löytäneet nämä herkut. Tuoreita jälkiäkin vierailuista näkyi. Kaikki jättämäni kaalit olivat kelvanneet heille syötäväksi.

Palmukaalin kaluttu varsi

Hyvin olivat kaalin varret kaluttu. Palmukaaln kaluttuja varsia

Timjamin hentojen oksien takaa pilkistää pieni vihreä salvian oksa.Timjamin varsia talvisessa puutarhassa

Nostin syksyllä muutaman lyhytkoison risukasan päälle. Ne olivat vielä säilyttäneet kauniin oranssin värinsä.

Lyhtykoiso

Mukavaa alkanutta vuotta hyvät blogini lukijat!

Vielä kerran puutarhapalstalla

Kävin tiistaina vielä palstalla istuttamassa valkosipulit ja keräsin suurimman osan lehti- ja palmukaaleista pois. Nyt voinkin sitten jättää palstan talveksi ” lepäämään”. Tosin luulenpa, että käväisen välillä talven aikana katsomassa, miltä siellä näyttää.

Vielä kukkii. Maksaruoho, kehäkukat ja lyhtykukat kukkivat vielä värikkäinä. Palstalle jäi vielä persiljaa ja palmukaalia, jota jänikset voivat käydä nakertamassa.

image

Kuihtunutta kauneutta. Kultapiiskut, ruusut, malvat ja auringonkukat ovat saaneet syksyllä ihanan suklaanruskean sävyn.

image

Käydessäni palstalla kastepisarat koristelivat useita kukkia ja kasveja.

imageNähtäväksi jää, maltanko olla pois palstalta talven ajan. Ehkä käyn valokuvailemassa.

Syksyn puutarhatouhuja

Syyskuun päivät hurahtivat puutarhassa touhutessa. Laitoin puutarhapalstaani talvikuntoon ja korjasin satoa talteen. Palstalleni jäi vielä lehti- ja palmukaalia sekä persiljaa. Palstalla touhuilu on aika tehokasta hyötyliikuntaa. Sen huomaa, kun kääntelee vihannespenkkejä lapiolla. On vain muistettava tehdä lapiohommat hallitusti, ettei reväytä lihaksiaan.

Puutarha talvikuntoon

Vaikka vihannespenkit ovatkin tällä hetkellä pelkkää mustaa savensekaista multaa, niin siellä täällä vielä kukat ja syksyn värjäämät lehdet loistavat upeasti. Yksi auringon kukkakin on vasta nupulla. En kuitenkaan usko sen enää ehtivän avautua. Kauniin kuvan sain siitä kuitenkin otettua ja tallensin sen alla olevaan kuvakoosteeseen

imageLöytyypä palstalta vielä syötävääkin. Lehti- ja palmukaalia voi poimia aina pakkasiin asti, kylmän ei pitäisi niihin vaikuttaa. Myös persiljaa voi vielä keräillä pitkin syksyä (ainakin uskoisin niin). Syyskuun alussa kylvin vielä salaatin siemeniä ja huomasin että salaatit olivat jonkin verran ehtineet kasvaa.

image

Palstalta pöytään – Maa-artisokkakeitto

Palstalla maa-artisokan varret ovat kasvaneet huiman korkeiksi, taitavat olla jopa nelimetrisiä. Muutama artisokan varsi rötkötti mangoldipenkin päällä, joten päätin kiskoa ne irti, etteivät peitä mangoldeja.

Maa-artisokka kukkii

Maasta paljastuikin sitten aikamoinen läjä maa-artisokan mukuloita. Noukin ne tietenkin maasta ja tänään sitten söimmekin herkullista maa-artisokkakeittoa.

Ohjeen löysin Kotikokin -sivuilta.

Maa-artisokkakeittö

Tervetulleita vieraita palstalla

Kävin taas tänään puutarhapalstalla tutkimassa, oliko lehti- ja palmukaaleissani vielä niitä kaaliperhosen toukkia. Muutama vielä löytyi. Palstalla käydessäni otin myös pari valokuvaa leppäkertusta ja ampiaisesta, jotka ovatkin tervetulleita vieraita sinne. Leppäkertut pitävät kirvat kurissa ja ampiainenkin taitaa pyydystää tuhohyönteisiä toukkien ravinnoksi.

Amppari kehäkukalla image

Eipä tässä muuta kuin mukavaa kesäistä viikonloppua!