Syyskuun päivät hurahtivat puutarhassa touhutessa. Laitoin puutarhapalstaani talvikuntoon ja korjasin satoa talteen. Palstalleni jäi vielä lehti- ja palmukaalia sekä persiljaa. Palstalla touhuilu on aika tehokasta hyötyliikuntaa. Sen huomaa, kun kääntelee vihannespenkkejä lapiolla. On vain muistettava tehdä lapiohommat hallitusti, ettei reväytä lihaksiaan.
Vaikka vihannespenkit ovatkin tällä hetkellä pelkkää mustaa savensekaista multaa, niin siellä täällä vielä kukat ja syksyn värjäämät lehdet loistavat upeasti. Yksi auringon kukkakin on vasta nupulla. En kuitenkaan usko sen enää ehtivän avautua. Kauniin kuvan sain siitä kuitenkin otettua ja tallensin sen alla olevaan kuvakoosteeseen
Löytyypä palstalta vielä syötävääkin. Lehti- ja palmukaalia voi poimia aina pakkasiin asti, kylmän ei pitäisi niihin vaikuttaa. Myös persiljaa voi vielä keräillä pitkin syksyä (ainakin uskoisin niin). Syyskuun alussa kylvin vielä salaatin siemeniä ja huomasin että salaatit olivat jonkin verran ehtineet kasvaa.
Maijalinnea 