Rörstrandin Susie maljakko

Rörstrand keraaminen maljakkoLöysin kaapin perukoilta vanhan lapsuuden kodistani perityn Rörstrandin maljakon. Ajattelin etsiä googlesta vähän enemmän tietoja tuosta maljakosta ja sen tekijästä. Löytyihän sitä tietoa jonkin verran, mutta ei kuitenkaan kuvaa ihan täsmälleen samanlaisesta maljakosta. Maljakon nimi tai maljakon kuvion nimi on Susie. Sanoin ”kuvion nimi” siksi, että Huuto.netistä löytyi myytävänä oleva Susie -niminen maljakko, jonka kuvio on sama, mutta muoto eri. Löysin Huutonetistä myös toisen myytävänä olevan Susie -maljakon, joka muoto on sama kuin omani, mutta kuvio on taas väriltään sininen. Maljakon on suunnitellut Rörstrandin tuottoisa suunnittelija Marianne Westman, joka työskenteli Rörstrandilla vuosina 1951-1971. Maljakko on 60- luvun kodistamme, mutta epäselvää ainakin minulle on, onko maljakko 50- vai 60- luvun tuotantoa. 60-luvun maljakolta se mielestäni kuitenkin näyttää.

Desing museolta saamani tiedon mukaan Susie maljakot on käsinmaalattu Rörstrandilla, vaikka pohjassa ei luekaan handmålad. Keltasävyt ovat harvinaisempia, kuin yleinen siniväritys.

Alla oleva vasemmanpuoleinen kuva on maljakkonin pohjassa olevasta leimasta, jossa ei lue, onko maljakko käsinmaalattu. Oikeanpuoleisessa taas on livetlangtbortistan.blogg.se -sivulta kopioimani kuva leimasta, jossa lukee Susie ja handmålat (käsinmaalattu)

Rörstrand leimoja
Yksityiskohta Rörstrandin Susie - maljakon kuviosta
Yksityiskohtia Rörstrandin Susie -maljakosta

Jämälankojen kierrätystä – virkattu kori itsetehdystä i-cord langasta

Löysin lankavarastostani 200 gramman kerän luonnonvalkoista ohutta  puuvillalankaa. Ohut lanka ei millään inspiroinut aloittamaan siitä mitään uutta. Sittenpä keksin, että teen siitä neulekoneellani i-cord – nauhaa, josta sitten virkkaisin vaikkapa kopan. I-cord nauhan neulominen on käsin tehtynä hidasta hommaa, mutta kyllä siinä aikaa vierähti myös koneella neuloessa. Päätinkin jo projektin alkaessa, että teen sitä aina silloin kun huvittaa, olihan se kuitenkin aika yksitoikkoista hommaa vedellä koneen kelkkaa edestakaisin.

I-cord -nauhaa neulekoneella

Valmistuihan se nauha sitten aikanaan. Virkkaamiseen ei sitten enää mennytkään kovin kauan aikaa, vaan virkattu kori valmistuikin aika nopeasti. Lopputulokseenkin olen oikein tyytyväinen.

Crocheted basket/ virkattu koriLankalaihis tavoite: – 5 kg vähemmän lankoja vuoden loppuun mennessä (2014)

  1. Virkattu lammas, 82 g
  2. Mukin lämmitin, 35 g
  3. Pipot, 370g
  4. Virkatut pöytätabletit, 443 g
  5. Virkattu kettinki ja pallot, 70 g
  6. Vauvan villakotelo, 315 g
  7. Kukonaskelkuvioinen iPad-kotelo, 90 g
  8. Virkattu kesäkassi, 284 g
  9. Virkattu verkkokassi, 60 g
  10. Virkattu aurinko, vauvan lelu, 30 g
  11. Lapsen tupsupipo, 80 g
  12. Lapsen makkaravartiset lapaset, n. 100 g
  13. Virkattu pikkukori, 20 g
  14. Itsetehdystä i- cord langasta virkattu koppa, 190g

==============> yht. 2169 g ( jää 2831 g)

Pinnatuolien dyykkausta

PinnatuolitOn tämä maailma niin ihmeellinen. Toisen riesa on toisen haave. Yksi tällainen on vanha 60-luvun pinnatuoli, joka on monen bloggaajan toivelistalla. Romulavat täyttyvät pinnatuoleista ja niiden ympärillä käy dyykkaajien kuhina. Näyttää siltä, että pinnatuolibuumi olisi nyt kuumimmillaan monen bloggaajan keskuudessa. Löytyipä muutama blogikirjoitus pinnatuolien tuunauksesta myös muutaman vuoden takaa. Tuoreimmat kirjoitukset ja roskislöydöt ovat tämän kesäkuun aikana tehtyjä. Huomasin myös, että verkkohuutokaupoissa on runsaasti myynnissä ja myytykin 60- luvun pinnatuoleja.

Kuinkas ollakaan!

Mikä lie sattuma, kun viime viikon perjantaina meidän pihaan tuodulta rojulavalta pilkisti kolme pinnatuolia.  Tottahan toki nappasin ne mukaani. Tuolit ovat jämäkät, mutta erittäin huonosti maalattu, suorastaan sotkettu mustalla värillä. Alkuperäinen väri on ollut valkoinen ja istuinosa tiikkiviilua. Minäkin sitten sain tämän pinnatuolien löydön myötä itselleni maalausprojektin. Odotan innolla, minkälaista jälkeä saan aikaan. Ensin täytyy kuitenkin musta maali hioa pois, mikä onkin aikaa vievin vaihe. Eipä ole kuitenkaan kiirettä,  en ole vielä edes päättänyt minkä väriseksi maalaan tuolit.

60-luvun pinnatuoli

Yhdestä tuolista ehdin jo hioa jonkin verran mustaa maalia pois.
Pinnatuoli

Pestävät paperipussit vilahtelevat blogeissa

Taimipotti paperipussissaTäytyy kyllä sanoa että italialaiset osaavat tehdä todella tyylikkäitä tuotteita ihan mistä vain. Onhan siitä osoituksena esimerkiksi nuo ihanat Uashmaman ja Essent’ialin pesua kestävät paperipussit. Niistähän on tainnut tulla varsinainen blogivillitys. Itsekin ihastuin noihin pusseihin ja kävinkin hypistelemässä niitä viime viikolla Nougatin Bulevardin liikkeessä. En kuitenkaan vielä tehnyt ostopäätöstä, sillä en tiedä vielä tarvitsenko ja  tietysti myös pihiys iski päälle.

Tuo pussi-idea on kuitenkin niin kiva, että tein tavallisista paperipusseista mm. taimipoteille suojaruukkuja ja vireillä oleville käsitöille ”säilytyskorin”. Tosin minun pussini eivät ole pesunkestäviä, eivätkä pussit edes tunnu pehmeältä nahalta (kuten jossain blogissa mainitaan) vaan ne tuntuvat ihan tavallisilta rapisevilta paperipusseilta. Hieman rypistettynä ne ovat kuitenkin kivan ja piristävän näköisiä.

Vasemmalla hienosokeripussi käännettynä nurja puoli päälle , keskellä Granitin ruskea paperipussi ja oikealla tomusokeripakkauksen pussi.

image

Paperinen kauppakassi käsityökorina

Moni bloggaaja kertoo postauksissaan näistä Uashmaman ja Essent’ialin pusseista ja listasin joitain blogeja tähän. Käypä katsomassa, mitä bloggaajat kertovat kuvin ja sanoin näistä kauniista ja monikäyttöisistä pusseista.

Ja tässä vielä lista putiikeista, jotka bongasin ja joista ainakin saa näitä pestäviä paperipusseja:

Jos itse haluaa tehdä kestävän ja jonkin verran pesua kestävän paperipussin, niin ohjeet löydät Katja Rinkisen Sormustin ja sorkkarauta-kirjasta.

Pyöreät, puuvillalangasta virkatut pöytätabletit

Aiemmin kerroin täällä blogissani  poppanakuteesta virkatuista pöytätableteista ja kuinka niiden kanssa sitten loppujen lopuksi kävi. Tuon epäonnistuneen projektin jälkeen aloitin tablettien virkkaamisen sinnikkäästi uudelleen. Tällä kertaa materiaalina käytin valkoista  puuvillalankaa. Lanka oli aika ohutta. Ensin aloinkin virkata lankaa 2,5 numeron koukulla, mutta tuntui että virkkaaminen kestää ikuisuuden. Lisäksi tabletista näytti tulevan aika lerppu, joten muutaman kierroksen virkattuani purin työn ja aloitin alusta kaksinkertaisella langalla virkaten koukulla numero 3. Nyt olen lopputulokseen aika tyytyväinen. Ajatuksenani oli värjätä tabletit keltaisiksi, mutta luulen että toistaiseksi pidän ne valkoisina, ovat niin raikkaan näköiset puhtaan valkoisena. No saa nähdä kuinka kauan pysyvät puhtaan valkoisena 🙂

virkatut pöytätabletitvirkattu pöytätabletti

 Hyvät ohjeet ympyrän virkkaamiseen löytyvät  Ritva Koskennurmi-Sivonen, virkkauksen perusteet, sivulta 15. Näiden ohjeiden mukaan olen virkannut ja pikku hiljaa virkkaamisesta on tullut rutiinia. Kannattaa muistaa, jos ympyrä alkaa lerpsuttaa, niin silmukoita on lisätty liikaa. Jos taas ympyrä menee kupille niin silmukoita on lisätty liian vähän. Soveltelin noita lisäyksiä, jotta sain ympyrän pysymään tasaisena. Tabletit on virkattu kiinteillä silmukoilla ja koukulle on otettu edellisen kierroksen silmukan takareuna.