Keskeneräistä

Tänään on satanut välillä ihan kaatamalla ja välillä ripotellen. Oiva hetki oli varata aikaa kellarin siivoukselle. Siellä muovilaatikot notkuivatkin korkeina torneina ja niitä oli tarkoitus käydä läpi. Täytyy myöntää, että olen hirveä hamstraaja, en tosin sellainen kuin tv:ssä esitetyissä hamstraaja ohjelmissa (yäk, ovat muuten ihan kamalia), mutta kuitenkin. Konmarin opit eivät ole vielä kunnolla iskostuneet minuun. Jonkunlainen järjestys kellarissa kuitenkin on, mutta paljon pitäisi vielä karsia.
Kellarin siivoukseni oli sitten sitä, että jäin tutkiskelemaan lankalaatikoitani ja voi, että! Löysin sieltä 90- luvulla tyttärelleni aloittamani neuleuseron, jonka neulominen oli jäänyt kesken.

Tyttäreni oli silloin teini-ikäinen. 90-luvulla! Siitähän on kulunut jo yli 20 vuotta.
En tuota puseron tekelettä raaski edes purkaa. Kirkkaat 90-luvun värit ja vielä ensimmäisiä kirjoneuleharjoitemiani. Kyseistä lankaa ei taida enää olla edes saatavilla, jotta voisin neuloa sen valmiiksi. No täytyy vielä miettiä mitä sille teen.
Siitä kellarin siivouksesta vielä. Sekin jäi sitten kesken, mutta sain kuitenkin yhden ison matkalaukullisen tavaraa vietäväksi kierrätyskeskukseen. Joten ehkä pikkuhiljaa kellari tyhjenee muistoista ja muusta turhasta tavarasta.